Kevätmerkit ja spirituaalisuuden kielto

Nyt kun Aurinko on jättämässä Härän ja siirtymässä Kaksosiin, se toi mieleeni Oinaan ja Härän huomattavan piirteen: spirituaalisuuden kiellon ja torjunnan. Merkeistä puhuminen astrologiassa on aina arveluttavaa. Aurinkomerkkiastrologia on tehnyt oman myyräntyönsä ja esittänyt astrologian pelkkänä viihdepelinä, jossa on 12 nappulaa. Jokainen kartta täydentyy aurinkokunnan planeettojen sijainneilla ja aspekteilla. Kokonaisuudesta tulee vääjäämättä monimuotoinen.

Silti jokainen astrologi tietää että joskus ihmiset ovat niin yksinkertaistettuja ja pelkistettyjä oman aurinkomerkkinsä ympärille, että muusta kartasta puhuminen tuntuu turhalta. Aurinko on sentään aurinkokunnan keskus, kiintotähti, jonka ympärillä planeetat pyörivät. Se johtaa planetaarista orkesteria ja vetää puoleensa miljoonien kilometrien päässä olevia kaukaisia pienplaneettoja ja suuria kaasujättiläisiä kuten Jupiteria, yhtälailla.

Astrologiset merkit ovat vuodenajan mittareita, siksi puhutaan trooppisesta eläinradasta, joka alkaa aina kevätpäivän tasauksesta. Miten Oinas ja Härkä edustavat omaa vuodenaikaansa, kevättä? Kevät ei luonnossa tietenkään ala mistään sovitusta päivästä, vaan se tulee vähitellen kuten kaikki vuodenkiertoon liittyvät asiat. Ihminen on eläin ja eläimenä se on ympäristönsä ja aikansa "tuote". Tosin evoluutio on etäännyttänyt ihmisen luonnosta niin että yhä enemmän ihmiset elävät vain keinotekoisissa olosuhteissa. Kaupungeissa ei öisin näy tähtiäkään ellei katso telkkaria.

Jotkut asiat ovat yksinkertaisia. Oinas kuvaa kevättä, joka on elämän uudelleen heräämisen aikaa. Talvi nukuttaa ja huputtaa lumeen kaiken elävän, biologisen, kasvavan. Kasvua ei juuri ole talvella. Maahan pudonneet siemenet odottavat uutta kevättä, joka tietää lämpöä ja valoa, jotka ovat kasvien ravintoa. Kauan sitten Vuodenkierto-artikkelissa kirjoitin Oinaasta:

Maan lämpeneminen auttaa talven yli säilyneitä siemeniä ja kasvien rihmastoja virkoamaan eloon. Uusi kasvukausi alkaa, puiden, kasvien siemenet nousevat vähitellen maan alta ja versot ja taimet alkavat yhteyttämisen uudelleen ilman kanssa. Useilla eläimillä, nisäkkäillä erityisesti, on kiima aika, vaistot ja vietit heräävät "talviunen" jälkeen. Linnut palailevat etelästä ja alkavat kiihkeän soidinajan. Laumaeläimillä Pohjolassa on jo ensimmäiset vasat. Eloonjäämisen taistelu on keväällä kovaa ja voimakkaat ja elinvoimaiset yksilöt pääsevät jatkamaan sukuaan ja turvaamaan oman geeniperimänsä. Oinas aloittaa vuodenkierron, herättää henkiin, uudelleen synnyttää uinuvat elämänvoimat, ja siksi myös ihmisen maailmassa on uudelleenherännyttä aktiivisuuden tarvetta, joka purkautuu vaistomaisesti, murtaa esteitä ja luo tilaa uudelle elämälle.

Oinaan voi nähdä merkkinä, jossa käydään kiihkeä darwinilainen survival of the fittest – sopivimman eloonjäämistaistelu. Oinas on myös perinteisesti esikoislapsen merkki, joka syntyy tilanteeseen, jossa se on (ainakin hetken) ainoa lapsi, joka tekee ensimmäistä kertaa asioita. Vanhaa traditiota on myös se miten ensimmäinen lapsi uhrattiin tai miten vaikea ja traaginen elämä voi olla ensin syntyneellä. Oinaassa ei mikään ole varmaa paitsi elämän epävarmuus. "Syntyä uudelleen" ei koskaan voi olla kirjaimellinen totuus; jokaisen syntymän taustalla on menneisyyttä, biologista, psyykkistä ja henkistä. Mutta Oinaan ongelmaksi usein muodostuu se voimakas tunne siitä, että on ensimmäistä kertaa näkemässä kuinka asiat oikeasti ovat, ja siitä omasta näkemyksestä tulee joskus myös taisteluväline poleemisessa halussa osoittaa ja todistella oman näkemyksen ylivoimaisuus muihin verrattuna.

Toisessa vielä varhaisemmassa artikkelissa 80-luvulta oli kyse eri merkkien tavasta ottaa selvää maailmasta ja tehdä tiedettä:

Monet astrologian oppikirjat mainitsevat ohimennen että Oinaat ovat älykkäitä. Tosi on, mutta millä tavalla? Oinaan älyllisyys on kahlitsematonta älyn ja tutkimisen vapautta. Hän näkee ilmiöt tuoreesti. Tähän liittyen hän on luova ajattelija, toisinaan vastaan kaikkia edellisiä auktoriteetteja ja ajattelun rajoituksia. Hänessä on suuri annos vitaalista ajattelijaa, joka kokee ja myötäelää tutkijanakin kohteensa, jolloin häntä voidaan syyttää subjektiivisuudesta. Aloittajana ja oman erikoisalan tienraivaajana hänen rohkea ja poleeminen otteensa on paikallaan. Tässä merkissä on uskallettava kumota vanhoillisuutta ja edettävä rohkeasti minne äly, vaisto tai usein pelkkä vastaansanomisen halu johdattaa. Oinas on mieleltään parhaimmillaan kriittinen, kekseliäs ja vapaa myös möläyttelemään päähänpälkähdyksiään. Hänen on vaikea hyväksyä valmiiksi ajateltua. Ptiää päästä sekoittamaan keitoksia. Hän luo itse menetelmänsä ja ajattelunsa mallit, ja jos hänessä on lahjakkuutta, hänen avaamansa tie täyttyy pian seuraajista. Tyypillisellä tavalla Oinas on se, joka joutuu näyttämään esimerkkiä tai uhrautuu aikaansa edellä olevien käsitysten vuoksi. Negatiivisena puolena voi esiintyä kiihtynyttä ajattelua, kärsimättömyyttä muiden tyhmyyttä kohtaan tai ajattelun monimutkaisuuksien oikomista tiettyyn päämäärään pääsemiseksi. Mutta usein hänen tietonsa ja keksintönsä ovat hedelmällisiä ja ne poikivat kauan uusia ideoita ja vaikuttavat arvaamattoman laajalti muihin. Tuntematta ajattelevan ihmisen koko karttaa, on mahdotonta sanoa mikä on tyypillinen Oinaan tyypillisin alue. Heitä on ollut yhteiskuntatieteissä, luonnontutkijoina ja filosofeina yhtälailla kuten seuraavat esimerkit osoittavat.

ESIM. Moses ben Maimon juutalainen dogmaatikko (Aurinko), Thomas Hobbes (Aurinko), Emile Durkheim (Aurinko), Max Weber (Aurinko), Arnold Toynbee (Aurinko), Erich Fromm (Aurinko), Wilhelm Reich (Aurinko), Wernher von Braun (Aurinko), Richard Dawkins (Aurinko), Kopernikus ( Askendentin hallitsija). Descartes (Aurinko ja Kuu), Norbert Wiener (Askendentti ja sen hallitsija).

Oinaat usein katsovat maailmaa ja toteavat: Jumala loi kaiken tyhjästä, ja se näkyy läpi. (Paul Valery). Oinaalle maailma on tyhjä valloitettava areena, eivätkä he tajua että menneisyys on läsnä, joskaan ei helposti tunnistettavalla tavalla. Oinaan menneisyys on Kalat. Kalat on kuin uponnut manner, Atlantis, tuoreesti maailmaan heränneelle Oinas-tyypille, joka ei katsele mieluusti taaksepäin vaan vetää suoran viivan tästä tulevaisuuteen ja lähtee sitä pitkin marssimaan.

Oinas aloittaa kevään ja uuden elämän. Härkä seuraa perässä ja jatkaa siitä, mihin Oinas lopetti. Oinaan tekemät aloitukset, uudisviljely (myös hengen maailmassa tai älyn maailmassa) ja kritiikki ja polemiikki eivät voi jatkua loputtomiin. Härkä yrittää materialisoida sitä, minkä Oinas aloitti. Se tarttuu omaan maailmankuvaansa haluten todistaa aineellisin, empiirisin tai muuten pätevien matemaattis-loogisin keinoin mitä maailmasta voidaan varmasti sanoa. Ja paino on sanassa "varmasti".

Naiivisti kirjoittelin myös Härästä kevään toisena merkkinä:

Maan lämpeneminen jatkuu, sulat vedet nopeuttavat lämmön nousua. Maassa alkaa olla yhä enemmän elämän alkioita; varhaisia kukkia nousee ja maanviljelyksessä on kyntötöiden aika kun maata valmistellaan ottamaan uusi siemen vastaan. Ilman lämpötila nousee, hyönteiset alkavat liikkua vapaammin. Linnut laulavat kevään kiihkossa ja alkavat merkitä reviiriään entisille asuinpaikoilleen. Elinvoima tukeutuu voimakkaasti maahan ja sen kasvuvoima nousee huippuunsa. On kevään väkevä huippu, jolloin vietit ja vaistot eläimissä ja ihmisissä saavat etsimään turvallista reviiriä ja ravintolähteitä. Pohjolassa Härän loppuvaiheissa ilmestyvät ensimmäiset hennot lehdet puihin. Ihmisen maailmassa maan hedelmällisyys ja tuottavuus on suuri turvallisuutta tuova tekijä, mutta myös sisäisesti ihminen toteuttaa luontoaan toimien ikiaikaisten rodullis-biologisten tarpeittensa mukaan.

Härän juurevuus ja biologinen maahan ja kouriintuntuvaan maailmaan kuulumisen tunne ovat vahvuuksia, joista voi tulla sekä hyvää että huonoa. Hyvää on arkinen realismi ja aistien antaman tiedon käyttö. Härät eivät usko mihinkään vaan aistivat ja järjestävät kokemuksia, lukevat toki, mutta karttavat tyhjiä spekulaatioita ja vaativat useimmiten paluuta kokemusperäiseen tietoon, empiriaan.

Samassa tieteellisten eläinratatyyppien artikkelissa kokosin hieman Härän todellisuuskuvan perusteita:

Härkää on mainittu hidasjärkiseksi. Se on karkea yleistys, joka ei useimmiten tee oikeutta Härälle. Tässä merkissä ihminen tutkii luontoa ja elämisen perusehtoja kaikkein alkeellisimmalla perustasolla. Hän on jyrkkä empiristi joka luottaa kokemustietoon. Tieto-opillisesti Härkä vastaa kaikkia dogmaattisen materialismin muotoja ja uskoo vakaasti että kaikki henkisimmätkin ilmiöt johtuvat vain fyysisistä, taloudellisista tai biologisista "tosiseikoista". Hän on myös hitaudessaan järkevä, metodinen ja kirjaimellinen mitkä ominaisuudet karsivat pois kaikkein lennokkaimmat älyn mahdollisuudet. Härkää kiinnostavat juuri biologia, lääketiede, muut elämäntieteet ja taloudelliset ehdot yhteiskunnan kehityksessä ja ihmisen kulttuurin taustatekijöinä, Härkä tarvitsee kovaa aineistoa kaikessa tutkimustyössään. Siksi hän kerää materiaalia, osallistuu itse paikan päällä havaintojen tekoon tai käyttää apunaan matemaattisia ja loogisia kykyjään, joita hänelle on usein runsaasti suotu. Hänen älyllisyytensä vaatii perusteellista paneutumista ja varmalla pohjalla etenemistä. Kaukana ovat spekulointi, ajatuslinnoissa eläminen ja metafysiikka. Jos jälkimmäistä esiintyy, sekin tukeutuu johonkin havaittavaan ja konkreettiseen elämänilmiöön. Härässä on paljon luontaista ylenkatsetta kaikkea konkreettisesti perustelematonta kohtaan ja tämän mitalin toinen puoli on jatkuva ilmiöiden yksinkertaistaminen tai käsittämättömien asioiden alentaminen. Rajoitukset ymmärtää psyyken tai hengen omaehtoisuutta ovat suuret. Jos jostain asiasta ei jää havaittavia jälkiä, sitä ei ole. Tämän perusfilosofian lisäksi Härkä ei tarvitse paljonkaan muuta. Tutkijana hän osoittautuu usein sitkeäksi, metodiseksi ja työteliääksi mutta myös yksiviivaiseksi ja rajoittuneeksi. Härkä on härkä, se vetää iestä tai pyörittää kaivonvinssiä kytkettynä liekaan. Hänellä on tapana pysyä kerran hyväksi havaitsemassaan teoriassa tai ideassa. Yleensä hänellä on voimakas todistelun halu. Fyysinen maailma on hänen luontainen kenttänsä ja tutkimuskohteensa, mutta myös se, miten ihmisen henkiset ominaisuudet kehittyvät fyysisistä lähtökohdistaan. Härän yleinen positiivinen piirre turvallisuuden luominen ja varmuuden vahvistaminen ihmisessä, voi näkyä myös tutkijan elämässä.

ESIM. Freud (Aurinko), Lenin (Aurinko ja Kuu), Marx (Aurnko ja Kuu), Emmanuel Kant (Aurinko), Teilhard de Chardin (Aurinko ja Kuu), Robert Oppenheimer (Aurinko), Max Planck (Aurinko), Wolfgang Pauli (Aurinko), De Broglie (Aurinko), Ludwig Wittgenstein (Aurinko ja Kuu), Herbert Spencer (Aurinko) Thomas Huxley (Aurinko), Bertrand Russell (Aurinko ja Kuu), Erik Ahlman (Aurinko), Reijo Wilenius (Aurinko).

Kuten voi nähdä, jos luottaa vain aurinkomerkkeihin, tulee yllätyksiä Härissä on sekä odotusten mukaisia materialisteja, ateisteja että vastakkaista linjaa edustavia, kuten de Chardin, Kant ja Wilenius. Wittgenstein ei suoralta kädeltä kieltänyt transsendenttisia asioita, vaan hän kehotti vain vaikenemaan siitä, mistä ei voi selkeästi puhua.

Selvää on että Oinaat ovat hyviä polemisoimaan ja nostamaan kissan pöydälle tai keksimään jotain uutta. Härät ovat taas hyviä kokoamaan, keräämään aineistoa, havaitsemaan asioita suorassa kosketuksessa ilmiöihin. He osaavat järjestellä tietoa, havaintoja ja kokemuksia rakentaen siitä kaikesta luotettavaa tietopankkia.

Se, mistä sain aikoinaan kipinän tähän artikkeliin, liittyy Oinaan ja Härkien skeptisyyteen ja allergisuuteen kaikkea psyykkistä ja henkistä kohtaan. Katselin sivua, jossa mainittiin ”neljän kopla”, eli neljä ehkä eniten 2000-luvun alussa vaikuttanutta tiedemies-kirjoittelijaa, jotka ovat mitä pontevimmin vaatineet uskonnon poistamista ja sen korvaamista luonnontieteellisellä maailmankuvalla. Nämä herrat ovat biokemisti Richard Dawkins, joka on tehnyt perinnöllisyystiedettä; Sam Harris, joka on neurotieteilijä; Christopher Hitchens, sanomalehtimies, kriitikko ja kirjailija ja Daniel Dennett, tietoisuudentutkija ja kirjailija. Kokonainen pieni joukkue tiedemies-ateisteja rynnisti kirjamarkkinoille 2004-2008 välisinä vuosina. Tuli mieleeni että olisiko se ollut harjoiteltu ja suunniteltu propaganda-isku? Ja kuka oli tilaaja?

Kaikki mainitut ovat julkaisseet äärimmäisiä mielipiteitä uskontoa vastaan. Yleinen argumentti on ollut se että uskonnot ovat tehneet paljon pahaa, saaneet aikaan uskonsotia, fanaattisuutta ja ahdasmielisyyttä. Katsoopa keskustelua ateismin tilasta tai uskontojen asemasta yhteiskunnassa, nämä neljä miestä mainitaan melkein aina. En mene heidän ajatuksiinsa sen koommin, kiinnostuneet voivat selata nettiä ja lukea peräti heidän kirjojaan. Dawkinsin uskonnon ja uskon kieltokirja on nimeltään jo pässinlihaa: Jumalharha (The God Delusion, 2006). Terra cognita, 2007. Sam Harrisin vastaava teos on nimeltään Uskon loppu – uskon, terrori ja järjen tulevaisuus (The End of Faith, 2004.) Terra cognita, 2007. Raflaavimmin esiintyy Christopher Hitchens kirjallaan Jumala ei ole suuri – kuinka uskonto myrkyttää kaiken (WSOY 2008). Dennettin suomennettu opus aiheesta on nimeltään Lumous murtuu – uskonto luonnonilmiönä (Terra cognita, 2008).

Yllä Samuel Harrisin kartta AstroDataBankista. Itsenäisen henkisyyden, jumalan ja transsendenssin kieltoon tarvittavia aineksia on Harrisin kartalla kosolti: Kauris nousee, redusoiva ote onnistuu, AS on neliössä Aurinkoon= ihminen kokee olevansa Totuuden edustaja koska Ego on täynnä itsevalaisua; Jupiter on Deskendentillä kulmaplaneettana, ja se on neliössä Aurinkoon lievästi, mutta tarkemmin Marsiin. Kartalla on löysä T-risti johtavissa merkeissä: Aurinko/Mars/Jupiter. Jupiter DS:llä hoitaa sanoman saarnaamisen yleisölle ja Aurinko ja Mars säteilevät yksipuolista kriittisyyttä ja aggressiota. Kriittisyyttä nousee myös Auringon kvinkunssista Plutoon ja Uranukseen, joihin myös Merkurius (mielenlatu) on oppositiossa. 1967 syntyneenä Uranus/Pluto -konjunktio on Neitsyessä valmiina syttymään äärimmäisistä näkemyksistä. Yli kaiken kohtuuden karannut kriittisyys on huono jumala, mutta sitä se monille on. Huomaa että viimeinen kuunvaihe on menossa Oinaassa, tieteellis-ateistinen julistus on hänen uskontonsa - joskin peitellysti. Huomaa myös 2-8.huoneen osuus - kyse on materialismin ääriedustajasta.

Näissä uskonnonvastaisissa kirjoissa kirjoittajat kuvaavat tietysti sitä, mitä heissä itsessä on tapahtunut, uskonnon pyrkii korvaamaan tieteisusko, joka on korvike, sikuria kahvin asemasta. Lietsotaanko näillä kirjoilla lopulta absoluuttista tieteisuskoa, joka levitessään johtaa suvaitsemattomuuteen ja mahdolliseen tieteellisen diktatuurin syntymiseen tulevaisuudessa?

Hitaiden planeettojen transiittien kautta jumalakiellon tarkastelu johtaa ajatukseen että maailman henkistä tilaa hallitsivat 2000-luvun alussa Pluto Kauriissa (Mammonan palvonta jonka jumala on markkinavoimat) ja Uranus Oinaassa (ihmisen järjen ylittävien prinsiippien kielto ja hävityshalu, jumalana ateistinen Tiede). Neptunus Kaloissa ei näytä pärjäävän lainkaan näille kahdelle. Sen täytyy alistua ja todeta kuin Jeesus Pilatuksen edessä: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta.”

Mikä heitä yhdistää ihan pintatasolla? He ovat kaikki Oinaita. Hitchens on syntynyt 13.4.1949. Hän kuoli syöpään vuonna 2011. Dawkins on syntynyt 26.3.1944, Harris 9.4.1967 ja Dennett 28.3.1942. Neljä tieteellistä muskettisoturia ja yhteisenä vihollisena uskonto – ja sen rinnalla kaikki muu ei-tieteellinen elämä ja ajattelu. Osa aikamme omaa myytin muodostusta.

Häristä ei löydy viime ajoilta näin komeaa spirituaalisen kieltävää joukkoa. Toki menneisyydestä muistamme Karl Marxin aloittaman dialektisen materialismin filosofian, jonka voimin maailman omistussuhteita yritettiin muuttaa tasaveroisemmiksi kuten Neuvostoliitossa, joka oli virallisesti ateistinen maa, mutta koe ei oikein onnistunut. Uskon on ”oopiumia kansalle”, Marx totesi. Samoin Sigmund Freud on Härkä, joka piti Jumalaa taivaalle heijastettuna Isä-hahmona. Esimerkkien joukossa mainittu Bertrand Russell oli myös aktiivinen ateisti. Toinen filosofi, Jean-Paul Sartre, kielsi Jumalan ja keskittyi ihmisen tilaan. Hänellä on vain Venus ja Jupiter Härässä – hän piti ehkä naisia jumalina. Tähtitieteilijä Carl Sagan oli skeptikkojärjestössä alkuaikoina mukana, mutta erosi myöhemmin. Askendentti Härässä ja planeetat Skorpionissa…Ei sovi unohtaa Ranskan suuren Vallankumouksen veristä johtajaa, Robespierreä, joka marssitti satoja ihmisiä giljotiinille, mutta sai itse maistaa terää 1793. Hänen kaavailemassaan valtiomallissa ei uskonnoilla ollut sanasijaa, kaikki perustui Järjen palvonnalle, jopa kuukausien nimet muutettiin jotta vanha hapatus ei leviäisi enää. Aurinko Härässä ja Kuu Oinaassa.

Entä tapahtumien tasolla? Amerikassa syntyneen Skeptisen liikkeen ensimmäinen kokous pidettiin 30.4.1976. Aurinko, Kuu ja Jupiter Härässä. Tällä kaiken spirituaalisen ja parapsyykkisen kieltävällä liikkeellä on haaraosastonsa joka maassa ja se levittää mitä häikäilemättömimmin keinoin omaa propagandaansa ja järjestää yleisötilaisuuksia ja massamediaan vetoavia happeningejä.

Mainittakoon James Randin, muumioituneen arkkiskeptikon (nyt jo kuollut) kartalla on Kuu Oinaassa ja Mars, Jupiter ja Kheiron Härässä.

Jos ajatellaan eläinradan merkkien järjestystä, voidaan sanoa että alussa on aina ”pyhä yksinkertaisuus” ja lopussa samoin, mutta alussa sen takaa luonto/ruumis ja lopussa jumala/henki. Miksi Oinaista ja Häristä tulee toisinaan niin fanaattisia henkisyyden kieltäjiä, perustuu mielestäni juuri siihen että ne aloittavat ensimmäisinä eläinradan kehityspyörän liikettä eivätkä ”näe” asioiden yhteyksiä eikä todellisuuden rakentumista useista tasoista. Mainittujen Oinas/Härkä –miesten tieteellinen sokeus ei ole sen hienompaa kuin oman uskontonsa fanaattisen seuraajan sokeus. Ja heitäkin on ollut Härissä esim. Muhammed (todennäköisesti) ja Ajotollah Khomeini sekä useita paaveja kautta aikojen.

Ja mistäpä löytäisimme vielä fanaattisia tieteisuskovaisia? No varmasti Kauriista löytyy jokunen, Vesimiehestä samoin ja kolmas ehdokas on Neitsyt. Esimerkkinä Richard Wiseman, Aurinko ja neljä planeettaa Neitsyessä + matala kuunvaihe. Siinä on aineksia arkkiskeptikon eväiksi. Elämäntunto ei kohoa erillisten nippeleiden maailmaa korkeammalle.

Raimo Nikula, 20.05.2023