19.2. - 20.3. KALAT:

Lämpötila Pohjolassa nousee jo usein nollan yläpuolelle, lumet alkavat vähitellen sulaa ja jäät ohentuvat järvissä. Purot ja virrat vapautuvat jäästä ensimmäisinä ja luontoon vapaasti purkautuva vesi jouduttaa lumen sulamista ja kasvien siemenien ja rihmastojen virkoamista. Luonnossa on sekoittumisen aika, on kevätmyrskyjä ja sulavat lumet antavat sysäyksiä luonnon vapautumiselle talven kahleista. Maan uloshengitys kiihtyy ja nisäkkäät talvipesissään voivat heräillä välillä nuuhkimaan ilmaa ja jaloittelemaan. Ihmisen maailmassa on kevään odotusta, talvi ei ole kokonaan ohi, mutta selvästi uusi kevät tekee tuloaan ja monet hautuneet suunnitelmat, toiveet ja tunnelmat heräävät eloon, mutta joutuvat painimaan mennen talvikauden jähmettävää vaikutusta vastaan. Vuodenkierto päättyy uuden kevään, uudelleen-syntymisen ja -heräämisen odottaviin tunnelmiin. Samalla siihen keräytyy viimeisen merkin paineet ottaa vastaan koko kierron epäonnistumiset ja karmalliset seuraukset.

Kalojen tehtävä: virrata mukana, sulautua ympäristöön, luoda yhtenäisyyttä, kaikkialle ulottuvia verkostoja, tulvia yli, samaistua, empatisoida, tulkita asioita, ilmiöitä, ihmisiä, tilanteita, verkottaa, monistaa, "kloonata" levittäytyä, hajottaa, hajota, luopua yhdestä jotta moneus saavutetaan.

Takaisin  Huoneet