Friikki kohtalo: inhimillinen ukkosenjohdatin

Roy Sullivan oli leppoisa mies, virginialainen. Hän työskenteli koko aikuisen elämänsä Virginian osavaltiossa sijaitsevalla Shenandoahin luonnonpuistossa vartijana. Puistonvartijan tehtäviin kuuluu kävelyreittien kunnossapito, taukopaikoista huolehtiminen ja ihmisten pitäminen aisoissa niin että puisto pysyy siistinä ja eläimet saavat olla rauhassa tunkeilijoilta – ja päinvastoin että ihmiset saavat olla eläimiltä rauhassa.

Roy Sullivan olisi voinut elämää rauhallisen ja tasavarman elämän, mutta siihen nähden hänellä oli poikkeuksellisen huono onni. Salama iski häneen seitsemän kertaa. Ne eivät olleet mitään pikkuläpsyjä vaan rajuja purkauksia. Sullivanilla oli aina onnea matkassaan niin että hän ei kuollut iskuihin. Jokainen isku tosin vaikutti ja invalidisoi hänet joksikin aikaa, mutta aina hän selvisi pystyyn ja jatkoi hommiaan.

Ensimmäinen osuma tuli kun hän oli vielä nuori mies vuonna 1942. Salama iski hänen oikeaan jalkaansa. Hän oli sadetta paossa palohavaintotornissa, joka oli juuri rakennettu. Salamoita iskeytyi torniin 7-8 kertaa. Sullivan juoksi poispäin ja silloin salama iski hänen reiteensä puolen tuuman levyisen haavan, tuli alas isonvarpaan kohdalta ja teki kenkään reiän.

Seuraavan kerran hän osui salaman tielle vuonna 1969, jolloin vammoja tuli oikealle puolen hänen päätään. Hän ajoin kuormuria kun salama iski tienvarren puihin ja sieltä salama hyppäsi avoimesta ikkunasta auton hyttiin. Sullivanilta paloivat kulmakarvat ja hiukset ja hän oli hetken tajuton. Auto ryömi vaarallisen lähelle rotkoa.

Vuoden 1972 kesällä hän oli sisätiloissa kun salama iski sinne ja häneltä paloivat hiukset päästä. Hän oli puistonvartijoiden keskuksessa kun salama löi polttaen jälleen hänen hiuksensa. Hän yritti sammuttaa paloa takillaan. Tämän jälkeen hän alkoi kysellä itseltään, oliko hänessä jotain outoa, joka veti salamoita puoleensa. Hän alkoi pitää vesipulloa mukanaan jos salama taas iskisi ja sytyttäisi tukan palamaan.

Vuonna 1973 elokuussa hän näki miten myrskykeskus lähestyi häntä ja hän päätti ajaa sen alta pois. Mutta myrsky tuntui seuraavan häntä. Lopulta hän uskalsi astua ulos autosta. Arvasit oikein, silloin salama iski taas. Se meni pään vasemmalta puolelta, sytytti hiukset taas tuleen ja tuli alas vasenta kättä ja säärtä pitkin heittäen vasemman kengän jalasta pois. Hän kaatoi vettä pullosta palavan pään päälle.

Seuraavan täysosuma tuli vuonna 1976 kun salama iski hänen nilkkaansa kun hän yritti taas juosta poispäin salamoinnin keskuksesta. Salama löi häneltä kengät jalasta. Sillä kerralla hänestä tuntui että hän oli hetkisen aikaa kuolleena.

Keskikesällä 1977 Sullivan oli eräällä lammella kalastamassa. Salamanisku tuli pään kautta, poltti rintaa ja vatsaa ja jatkoi alas maahan. Samaan aikaan hän huomasi että karhu veti hänen pyydystämäänsä taimenta lammen rannalle. Sullivan löi karhua karahkalla päähän ja sai taimenen pelastettua itselleen. Myös kohtaamiset karhujen kanssa kuuluivat puistonvartijoiden elämään. Sullivan sanoi että se oli 22. kerta kun hän löi tunkeilevaa karhua.

Sullivanin salamaniskut rekisteröi puistonvartijoiden päällikkö. Ne ovat luotettavasti dokumentoitu. Mutta Sullivan itse muisteli että aivan ensimmäinen kohtaaminen salaman kanssa oli jo hänen lapsuudessaan kun hän oli isänsä kanssa niittohommissa. Salama löi viikatteen terään, mutta ei viikatetta pitelevään poikaa vahinkoa.

Kuinka voi olla näin huono onni ukkosilmoilla? Vai vainosivatko taivaan vallat Sullivania? Sullivanin maine ukkosenjohdattimena toi hänen elämäänsä erikoisuuden leiman. Ihmiset välttelivät hänen läheisyyttään kun pelkäsivät salaman iskevän taas. Hänen elämässään oli toinenkin erityinen piirre: hän oli naimisissa 30 vuotta nuoremman naisen kanssa. Salamaniskut vaikuttivat Sullivaniin myös psyykkisesti. Hän muuttui vanhemmiten surumieliseksi. Hän ampui oletettavasti itsensä vuonna 1983. Hänen vaimonsa lepäsi samalla vuoteella eikä huomannut moneen tuntiin että mies oli kuollut.

Ihan inhimillisen näköinen kartta, eikö vain? Mitä siinä on sellaista josta voi päätellä että taivaan vallat jahtasivat häntä salamoilla? Ukkonenhan on perinteisessä astrologiassa Jupiterin hallussa oleva luonnonilmiö, salamointi sähköilmiönä Uranuksen välineistöä. Heti näkee kartasta että Jupiter 4.huoneessa ei ole syypää mihinkään. Sillä on varsin vähän aspekteja muihin planeettoihin. Sen sijaan Uranus on aktiivisempi. Se on konjunktiossa Merkuriuksen kanssa aivan Vesimiehen alussa ja 5.huoneen lopussa. Uranus on lisäksi neliössä Kuuhun ja kolmiossa Marsiin.

Kaikkein ilmeisin salamaniskuja aiheuttava kuvio on juuri Merkurius/Uranus kolmiossa Marsiin. Mars on oikeassa paikassa MC:llä sillä taivaan korkeudestahan ne salamat lyövät alas. Marsin oppositio Jupiteriin on melkein yhdeksän astetta. Jupiter on kotimerkissään vahva, mutta silti, eikö muuta? Kheiron on DS:llä ja on neliössä Marsiin ja Jupiteriin ja niiden keskipisteeseen. Miten Kheiron saadaan mukaan salamoinnin ja sähköiseen luonnonilmiöön? Ei mitenkään.

Kuu ja Alasolmu ovat konjunktiossa. Kuu ja Neptunus ovat neliössä, Kuu ja Uranus samoin. Kuulla on kolmio Plutoon. Kuu välittää transpersoonallisia, ”yli luonnon” meneviä voimia ja energioita. Tässä voi olla jotain, joka vastaa miehen kokemuksia. Salamointi näytti hänestä seuraavan häntä ikään kuin se olisi jahdannut häntä persoonallinen kosto mielessä. Auringolla on vain neliö Saturnukseen. Puistonvartijakin on auktoriteetti, jolla on oikeuksia puuttua ihmisten elämään ja toimintaan puiston alueella.

Sullivan oli ukkosmies ja ukkomies. Sullivanilla oli paljon miestään nuorempi vaimo. Sitä katsotaan aina pitkään. Venus on Sullivanin kartalla Kauriissa ja melko yksinäinen, kolmio Saturnukseen muodostuu. Mutta suhteen erikoisuus näkyy parhaiten Venuksen oppositiossa Neptunuksen ja Pluton keskipisteeseen (Venus=Neptunus/Pluto). Miten erilaisia tulkintoja siitäkin voi tehdä: "Mies on sekaisin onnesta" tai: "Äijäparka haukkasi suuremman palan mitä pystyi nielemään."

Kehotan aina tekemään ennen-syntymää uudenkuun kartan (ES-Kuu). Yllä Roy Sullivanin syntymää edeltäneen uudenkuun kartta. Se valaisee ainakin osittain miksi salamointi oli hänen elämänsä ”kohtalo”. Pre-nataalinen uusikuu osui Kauriin loppuasteisiin ja samalla konjunktioon Uranuksen kanssa. Laskettuna hänen syntymäpaikalleen, kolmikko on 1.huoneessa. Lisäksi kolmikko on löysästi oppositiossa Neptunukseen ja kvinkunssissa Plutoon. Samoin kolmio Marsiin muodostuu. Ja pienaspekteista huomaa miten Jupiter tekee noihin kolmeen septiilit (51.25 astetta).

Kun hän kuoli hieman arveluttavissa olosuhteissa, transiitti-Pluto oli Vaa’an lopussa 27,5 astetta ja teki neliöt pre-nataalin kartan Aurinko/Kuu/Uranukseen.

Meillä on aina kaksi mahdollisuutta luonnonilmiöiden edessä, joko ne ovat vain ”sattumia” vailla mieltä ja merkitystä. Tai sitten voisimme ajatella että seitsemän kertaa salamat yrittivät "sanoa" hänelle jotain. Mikä se viesti oli? "Salama kirkkaalta taivaalta" on uraaninen viesti: herää, ota vaippasi ja käy! Emme tietysti tiedä mitä hänen elämässään ja sisimmässään oli menossa. Mutta voisin kuvitella että seitsenkertainen herätysviesti vaati häntä kääntymään kannoillaan tai muuttamaan suuntaansa, vaihtamaan ammattia tai ihmissuhdetta tai lähtemään etsimään omaa kohtaloaan jostain muualta. Hänen itsemurhansa kenties oli lopullinen niitti sille että hän ei kyennyt muuttamaan mitään.

Valerie Vaughn teki katsauksen Floridassa sattuneisiin salamaniskussa kuolleiden karttoihin. Salamaniskuun kuolleet olivat 1959 -1994 välillä syntyneitä. 294:ssa kartasta 89% prosenttisesti oli jokin pääaspekti Merkuriuksen, Marsin, Jupiterin tai Uranuksen kesken. 105:ssa (36%) kartassa oli kaksi tai useampi pääaspekti näiden samojen planeettojen kesken. Keskivertopäivänä näiden planeettojen kesken muodostuu vain 10-30%:sti aspekteja, sanoo Vaughn, mutta epäilen että hänen laskentatavastaan löytyy kyllä porsaanreikiä.

Sullivanin kokemukset olivat poikkeuksellisia. On arvioitu että todennäköisyys salamaniskun saamiseen ovat noin 1:10000. Seitsemän kertaa tämä tietää lukua 1:100007 = 1:1028. Siinä on jo nolla poikineen ja serkkuineen. Sullivan oli usein ulkona rajuilmoilla työnsä vuoksi ja todennäköisyys salamaniskuun kasvoi sen myötä. Virginia on aktiivista rajuilmojen aluetta, vuosina 1959-2000 siellä kuoli 58 ihmistä salamaniskuun ja loukkaantui 238 ihmistä.

Friikki-ilmiöitä on aina elämän marginaalissa. Mutta me astrologit näemme elämän yhtenäisyyden kattavan maan ja taivaan ilmiöt. Siksi ei kannata antaa periksi ja sanoa että oudot poikkeamat ovat "vain sattumia". Sattuma on sana - liian usein käytetty tietämättömyyden vastineena.

Raimo Nikula, 02.02.2023.